Tajusin juuri että äiti on maanantain ja tiistain kotona,
eli hyvästi pitkään nukkuminen. Voin varautua hirveeseen työsiirtolaan.
Entä jos en kestä? Entä jos hajoan palasiksi?
Itkettää jo nytten. En kestä. En todellakaan kestä sitä. Illat on jo tuskaa,
niin ei sitten koko päivä äidin kanssa siivoten ja luututen.
Saan niellä itkua etten pillahda itkuun kesken kaiken.
Se olisi liikaa minulle ja vielä enemmän äidille, kun hän
tajuaisi että lapsensa on taas sairastunut. Se olisi hänelle liikaa,
en tiedä kestäisikö hän sitä.

Mutta miten minä selviän maanantaista ja tiistaista?