29.3.2010


En ole syönyt vielä mitään. Olen niin vahvoilla tänään. Ei edes tee mieli mennä koko keittiöön. Koska pelkään että ahmisin. Ei, en ahmi. En enään ikinä. Nyt minä onnistun..Tunnen pitkästä aikaa olevani edes hetken onnellinen. En ole syönyt. Miten se asia voikaan tehdä ihmisestä niin hiton onnellisen? Olen niin iloinen. :>Sormet on viileät. koko yö syömättä, koko aamu syömättä. Koko tuleva päivä syömättä. Illalla joudun syömään. Itkettää. Vihaan syömistä, sitä pitää vihata. Se on paha, joka yrittää tappaa minut. Ruoka on paha, kalorit on vielä pahempia! Kohta olemme jo puolenpäivän kohdalla. Ja en ole syönyt mitään vielä. Onnistunhan minä. Eikä tee edes mieli ahmia. Tuntuu kuin olisin voittanut itseni ahmimisen kanssa, vaikka tiedän että ei se nyt niin nopeasti käy.
k
Pyrin punnitsemaan itseni kerran viikossa, jotta näkisin saavutukseni paremmin. Mutta saa nähdä onnistunko siinä. Vai ravaanko vain monta kertaa päivässä vaa'alla. Vai kävisinkö sittenkin vain kerran päivässä vaa'alla? Se voisi olla näin alkuun ihan hyvä käytäntö. Sit pyrin vähentämään, mutta sekin vain ajan kanssa.
m
Olen niin iloinen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti