Haluan vain olla laiha, täydellinen. pieni ja siro.
Syön enään vain pakolliset ruoat. Minun on onnistuttava.
pakko. pakotan itseni onnistumaan. Huomenna menen tunnin lenkille.
Nautin ulkoilmasta ja lenkkeilystä. Vedän syvää henkeä.
Ruoka ja kalorit on vihollinen. jota pitää inhota ja vihata.
Inhoan minä, mutta en tarpeeksi.
En inhoa kaloreita tarpeeksi, en inhoa syömistä tarpeeksi.

Muistan viime joulukuun kun vihasin ruokaa tarpeeksi,
silloin onnistuin, kokoajan paino putosi. Laihduin. Olin matkalla
pieneksi, siroksi ja täydelliseksi. mutta sitten tuli mutkia matkaan liikaa.
Mutta nytten ei tule. Alan harjoitella täydellistä roolin vetämistä. haluan nimittäin onnistua. Enemmän kun mitään muuta. Ymmärrätte varmaankin?

En halua turvota enään kun mikäkin pallo. Jokainen kalori on vihollinen,
jokainen ruokapala on vihollinen, joka ikinen!!
Ja siihen on opittava. On opeteltava olemaan itsekurillinen, ihailen niitä jotka omistaa täydellisen itsekurin. Mutta kyllä minäkin sen saan. Töitä vaan se teettää. Mutta ei se mitään. Pikkuhiljaa. En voi rysäyttää kuukaudessa sitä -10kg, sillä silloin jäisin kiinni, ja se ei tiedä hyvää. Tiedän että jossainvaiheessa jään kiinni ja äiti,isä,terapeutti ja kaikki hyppivät seinille. Mutta ei se mitään.
Minulta vaaditaan vain täydellistä vahvuutta.
Minulla on oikeus olla kaunis, ja sitä oikeutta kukaan ei minulta viel.

Tulevan viikon tavoite on karistaa -2kg.