Tein tänään surullisen päätöksen Rääpäleen suhteen.
Vien sen ensiviikolla piikille, hänen viimeiselle matkallensa.
En kestä katsella kun hän on niin allapäin, kyyhöttää samassa asennossa,
omassa pahvilaatikossansa. En kestä katsella sitä. En kestä.
Mutta samalla en kestä viedä rakasta tapettavaksi. En tiedä miten kestän
sen kokemuksen. En todellakaan kestä! Pelkään että romahdan, että vointini
pettää. En tiedä mitä tehdä. Kertokaa minulle oikeat vastaukset, oikeat teot.
Kertokaa, pyydän!? Auttakaa minua tekemään oikein. auttakaa.
Rakastan rääpälettä yli kaiken. Ja siksi tämä päätös tuhoaa minua.
Oma ratkaisuni tuhoaa viattoman eläimen eläimen. Olen paha!
Julma, itkekäs! Ennen kaikkea itsekäs ihminen. Paha. Paska pää, heikko, luuseri!
I love you.
~
Olen niin ihastunut tähän tyttöön jonka kanssa seurustelen. Niin ihastunut.
Haluan painaa huuleni hänen huuliansa vasten ja kertoa kuinka rakas hän on minulle.
Kuinka ihana hän on ja tärkeä minulle. Ihana ihminen kerta kaikkiaan.
ihana nähdä häntä lauantaina, viettää koko päivä hänen kanssaan. Nauttia kesästä hänen kanssaan, kuunnella tuulen huminaa ja syödä jäätelöä.
Haluan laittaa käteni hänen ketäänsä ja pitää häntä kädestä kiinni.
Kiitos että olet olemassa.
Ilman sinua olisin eksynyt jo harmaaseen maailmaani joka kummittelee olan takana kokoajan, houkuttelee astumaan sisään ovesta joka lukitaan kun sisään on astunut. Se on paha paikka ja pelkään että joudun sinne uudestaan, pelkään. Mutta en saa joutua. En saa.
~
Terapiassa juttelin tänään omaan kotiin muuttamisesta ja terapeutti tukee sitä 110%.
Se oli ihana kuulla. Saan häneltä tukea irrottautua äidistä. Äiti on minulle niin rakas, että en ikinä osaa irtautua hänestä jollen pääse kotoolta pois, jollen saa välimatkaa häneen. Joskus haluaisin oikeen loukata häntä, satuttaa, jotta hän tietäisi miten rakas hän minulle on, ja kuinka en osaa irrottautua. Mutta se vaatii vain sen välimatkan, ja tilan itsenäistyä. Varsinkin sen välimatkan.
~
Minun pitäisi kertoa äidilleni että seurustelen,mutta pelkään kuollakseni hänen reaktiotansa. Olen niin säälittävä tapaus. En osaa elää ja olla välittämättä äidin mielipiteestä.
Haluan että äitini olisi onnellinen puolestani, mutta en sitten tiedä, pystyykö hän olemaan...
rakastat rääpälettä, joten älä anna hänen olla allapäin.
VastaaPoistaen osaa sanoa tohon rääpäleen tilanteeseen mitään...olisin sun roolissas yhtä tietämätön mitä teen.jos et ole varma, odottele vähän aikaa ja mieti mikä on parhaaksi.teet varmasti oikean päätöksen <3
VastaaPoistakyl sen ymmärtää että sua hermostuttaa kertoo äidilles.sitä pelkää että se rakkain ei hyväksykään sellasena ku on :/
kerro sitten ku oot valmis.ja onnea sen uuden kodin hankkimiseen ;D
Älä todellakaan ala odottelemaan, vaan vie se Rääpäle sinne piikille.
VastaaPoistaSe osoittaa kuinka paljon sä sitä oikeesti rakastat, älä anna sen olla enää allapäin.
Sillä saattaa olla kovia kipujakin, mutta saaliseläimet koittaa viimiseen asti peittää ne joten et voi tietää.
Se on Rääpäleelle parhaaksi, ethän tahdo että se kärsii turhaan?
Lemmikin ottaessa täytyy myös olla valmis aikanaan luopumaan siitä,vaikka se tekisikin kipeää.
Ei se Rääpäle kokonaan katoa sun luotas, sen muisto elää sun kanssas aina. <3
Voimia rakas <3