Sä mietit kuinka mikään satuttaa voi niin...

Puoltakaan en sun kivustas voi tietää
sanat kaikki vailla voimaa ilmaan jää
mut joku aamu, mä tiedän sen
sä heräät huomaamaan
sinä selvisit ja kelpaat kelle vaan.

Ja sä oot kaunis, vaikket enää tunne niin,
ne vaikka veivät sulta uskon ihmisiin.
~

Tyttö on niin kaunis. Niin kaunis olento. Haluaisin suudella häntä hänen kauniille huulille ja kertoa kuinka rakas hän on minulle, kuinka välitän hänestä, ehkä jopa liikaakin. Hän tulee piakkoin koneelle. Ihanaa. Pääsen juttelemaan hänelle. Rakkaalle tytölleni. Ihastuttava nainen.

Hän on aina ollut se joka on puhunut minulle järkeä, kaiken suhteen, varsinkin laihduttamisen suhteen. Hänen ansiostaan olen saanut jonkin verran järjen ääntä päähän laihduttamisen suhteen. En jaksa stressata liikaa asiasta. Turhaa. Ihminen on kaunis juuri sellaisena kun on!

~

Tänään on ollut jokseenkin turha päivä. Ei ole ollut mitään järkevää tekemistä. Äitiä autellessa kotitöissä. Mutta ei mitään suurta ja ihmeellistä.

~

Olen tehnyt päätöksen töiden suhteen. Jatkan samaisessa työpaikassa vielä kuukauden. Pakko että saan rahaa. Ei ole paljoa valinnan varaa. Nyt sinne on tullut ihmisiä pällistelemään eläimiä niin työ on jokseenkin erinlaisempaa. Mutta ei se sitä poista etteikö se tuntuisi omalta, ei se tunnu. Mut pakonedessä sitä on tehtävä. Ei sitä rahaa puissa kasva.