23.5.2010

Näen ihanan ystäväni tänään. Edellisestä tapaamisesta on ainakin miljoona vuotta aikaa. Samalla jännitän sitä kauheasti. Olen ikuinen jännittäjä. Kaupatkaan ei ole auki. Mitähän me tekisimme?
Juttelemme ainakin. Niin paljon puhuttavaa.
~
Äidillä taas helvetin loistava päivä meneillään. En kestä asua kotona enään hetkeäkään. Haluan pois pois pois. Haluan oman kodin, mutta millä helvetillä minä senkin kustantaisin? En yhtikäs millään. Mut en kestä olla loukattavanakaan täällä. itkettää.

2 kommenttia:

  1. koit jaksaa :(
    tiedän miltä tuntuu, mäkin olen jännittäjä :)

    VastaaPoista
  2. Et sä mitään loukannu, kyl mä sen itekkin tiedän, en vaan halua myöntää sitä... :(

    Kiva että näät hyvän ystäväs, se varmasti piristää suo tosi paljon :) Kyllä te jotain keksitte, älä jännitä vaan anna asioiden mennä omalla painollaan :)

    Voimia paljon <3 Ei äitis tarkota varmasti pahaa, on kyl ärsyttävää ku ihmiset loukkaa välil tietämättäänkin..

    Hali ♥

    VastaaPoista