27.4.2010

Tomorrow I'm free

Eilen olin yhteyksissä terapeuttiini, kerroin että minulla on suunnitelma miten kuolen.
Ja kerroin jatkuvasta ahdistuksesta ja pahastaolosta. Niin vastaus oli se että hän soittaa lääkärilleni. Itkettää. Jos joudun osastolle, se on asia jota en kestä, se on minulle aivan liikaa.
Kukaan ei voi estää minua, huomenna teen sen, huomenna minä olen ikuisesti vapaa.
Olen suunnitellut asiat sillälailla että jos joudun lääkärin luokse ja hän haluaisi laittaa minut osastolle, niin karkaan paikalta ja juoksen sillalle. En voi sallia osastolle joutumista. Se tuhoasi minut, se riistäisi minulta oikeuden elämäni lopettamiseen.
ä
Huolehdin vain perheestäni. Miten he kestävät tämän? Heillä on toisensa, kyllä he selviävät.
Heidän on pakko. Tiedän että tuhoan vanhempani, mutta ei minulla ole vaihtoehtoja.
He kyllä selviävät. Pikkusiskoani tulen kaipaamaan, hän on minulle sisaruksista läheisin.
Ihan itkettää. Túnnen itseni julmaksi ja itsekkääksi ihmiseksi, mutta niin minä olen. Mutta
edelleenkään minulla ei ole muuta keinoa. En jaksa nimittäin enään.
En jaksa.
k
On hämärää, niin hämärää mutta pystyn sut näkemään,
kaikki nuo eleet ja ilmeet,
vartioin sun jokaista askelta.
¨ö
Olen paha, paha,paha, itsekäs.
Mutta älkää tuomitko minua. En kestäisi sitä enään.

3 kommenttia:

  1. Tottakai sinulla on mahdollisuus. Ei osasto ole mikään maailmanloppu.

    VastaaPoista
  2. Oon samaa mieltä kun Moon! Oikeesti älä viitti harkita mitää typeryyksiä :(

    VastaaPoista
  3. Aina on vaihtoehtoja.

    VastaaPoista