Sadan gramman pudotus vain eiliseen. Jokseenkin olen pettynyt. Mutta parempi tuokin kun ei mitään, yritän ajatella sitä näin ennemmin. Tästä ei ole kuin suunta alaspäin. Pienin askelin..

h

Olen ollut viikkooni tyytyväinen. En ole ajatellut ruokaa jatkuvasti, mikä johtuneen siitä että on aktiviteettiä. On tekemistä, ei syö kokoajan tekemisekseen. Mikä minulla oli pahana tapana. Söin tylsyyteeni. Mutta toisaaltaan on minun opittava hallitsemaan tylsyyttäkin muilla keinoilla.

h

Selasin illalla minún leikekirjaani. Löysin sieltä ne ajat kun onnellisesti seurustelin, kaipaan niin viime kesää, ja sitä viikkoa kun tyttö oli täällä. Se oli unohtumaton viikko. jota en koskaan unohda. Olin niin onnellinen. Niin onnellinen. Olen minä nyttenkin, mutta eritavalla. Haluaisin niin nähdä tytön. Tarkoituksena olisikin mennä hänen luonaan käymään, mutta en tiedä pystynkö, pystynkö kohtaamaan hänet? En tiedä. En kykene unohtamaan..

h

You let my hand go, and you fake a smile for me,

I have a feeling you don't know what to do.

I look deep in your eyes, hesitate a while...

h

Haluan unohtaa meidän rakkaustarinan, mutta en voi. Haluan päästä irti ikävästä ja tuskasta. Mutta se ei irrota otettaansa. Se pitää minut tiukassa otteessaan. muistot pyörii kun filminä mielessä, irrotan itseni vielä joskus, jos pystyn. Jos pystyn. En tiedä pystynkö mutta yritän ainakin. En halua kahlita itseäni siihen tyttöön enään hetkeäkään. Välitän hänestä liikaa. yritän ottaa häneen juttelueroa mikä kuluttaa meidän ystävyyttä, mutta en voi sille mitään. En vaan voi.